Pakko on paras muusa, lausahti Finlandia-palkinnon voittanut kirjailija ja käsikirjoittaja Johanna Sinisalo. Olen aina rakastanut tuota ilmaisua, sillä se pitää sisällään valtavan onnistumisen mahdollisuuden jopa silloin, kun kaikki on uhattuna.

Kriisit ovat kautta aikojen pakottaneet meidät pysähtymään, luomaan uutta ja mukautumaan vallitseviin olosuhteisiin – niin myös nyt maailmanlaajuisen pandemian aikana. Maailmamme on muuttunut (jälleen kerran) niin pysyvästi, ettei paluuta aiemmin tuntemaamme normaaliin ole. Internet ja digitalisaatio jättivät vastaavasti aikanaan oman jälkensä ja jouduimme hyvästelemään videovuokraamot sekä monta muuta toimijaa, joista aika ajoi ohi.

Kuuluisa pakko on jälleen mahdollista valjastaa muutoksen ajuriksi, mutta miten?

Tietokirjailija Simon Sinek on puhunut paljon äärettömästä ajattelutavasta, jonka ansiosta oikeisiin valintoihin panostavat yritykset voivat selvitä vaikeista ajoista uudistuneina voittajina. On tärkeää nähdä nykytilanne sen todellisessa valossa vaikeuksineen, mutta kyetä myös ajattelemaan tulevaa poikkeusolojen yli. Kyse on yksinkertaistettuna muutoskyvykkyydestä.

Seuraavat ominaisuudet tulevatkin taatusti yhdistämään koronakriisistä voittajina selvinneitä yrityksiä ja brändejä:

1. Palvelut ja liiketoimintamallit siirtyvät pysyvästi verkkoon digimarkkinoinnin keinoin 

Voittava yritys tavoittaa kohderyhmänsä siellä, missä palvelulle on kysyntää. Vapan perustajaosakas Ilona Hiila on kirjoittanut Vapan blogiin ja MarMain vierasblogiin yritysten tarpeesta panostaa markkinointiin digitaalisissa kanavissa viimeistään nyt, kun kriisi pakottaa asiakkaat verkkoon palveluiden äärelle voimakkaammin kuin koskaan aiemmin.

Ja mehän tiedämme jo, että riittävällä määrällä toistoja mistä tahansa tulee helposti pysyvä tapa. Sama koskee ostokäyttäytymistä kaikilla toimialoilla.

2. Ketterät kokeilut ovat tulleet jäädäkseen ja ulottuvat myös kumppanuuksiin 

Harvard Business Review julkaisi tässä kuussa kiinnostavan artikkelin ketteryyden vakiinnuttamisesta. Moni innovaatio syntyy pakon edessä, koska muutos ei asu strategian ytimessä, eikä näin ollen juuri kenenkään tavoitteissa. Vakiinnuttamalla muutoskyvykkäät toimintamallit osaksi yrityksen strategiaa on mahdollista pilotoida uusia ratkaisuja.

Asiantuntijoiden mukaan ketteryyden haltuunotto edellyttää ketterämpiä tiimejä, joiden tavoitteena on saada aikaan liiketoimintaa hyödyttävää muutosta ja luoda tavoitteita tukevia käytäntöjä. Samassa ajatuksessa on paljon hyödynnettävää markkinoinnin ja viestinnän kentällä, kun asiakkaan ja toimiston välistä suhdetta tarkastellaan. Me Vapalla uskomme, että paras lopputulos syntyy aina yhteisen suunnittelun tuloksena ja it-maailmasta tuttu sprinttimalli sopii täydellisesti ajatusjohtajuuden haltuunottoon. 

3. Ihmisiin panostaminen ratkaisee onnistumisen

Sinek jakaa Youtube-videollaan kiehtovan esimerkin uudehkosta newyorkilaisesta ravintolasta, joka joutui koronan takia rajoittamaan toimintaansa osavaltion määräysten mukaiseksi. Ravintola loi uuden verkkokaupan online-tilauksille ja päätyi irtisanomisten ja lomautusten sijaan muuttamaan henkilöstön toimenkuvia, jotta uusi bisnes saatiin pyörimään riittävällä volyymilla.

Ei riitä, että yritys yksin sopeuttaa toimintaansa. Myös ihmisten on muututtava, jotta onnistuminen olisi mahdollista. Ketään ei voi muuttaa pakolla, mutta motivaatiota ja keinoja muuttumiseen voi ja tuleekin tarjota. Kollegani ja Vapan Senior Advisor Satu Irisvik totesi upeasti Vapan blogissa, että voittajageenejä ei peritä vaan opitaan.

Ihmisten omien taitojen lisäksi on myös luotava voittava yrityskulttuuri, joka mahdollistaa muutoskyvykkäille yksilöille yhdessä onnistumisen sekä houkuttelee lisää juuri oikeanlaisia uusia osaajia.

Jasmiina Riikonen on Vapan Client Director, jonka tausta on vankasti viestinnän konsultoinnissa ja ajatusjohtajuuden rakentamisessa. Jasmiina uskoo merkityksen ja sitä välittävän tarinan voimaan menestyvän yrityksen rakentajana.