”EU velvoittaa yritykset varmistamaan, että digitaaliset palvelut, verkkosivut ja applikaatiot ovat saavutettavissa kaikenlaisille ihmisryhmille”, kiteyttää Vapan perustaja Ilona Hiila. ”Syy tähän on selkeä: teknologisen kehityksen myötä monet palvelut, kuten matkan ostaminen verkosta tai verokortin tilaaminen, ovat siirtyneet lähes täysin tai kokonaan digitaalisiksi. Nyt halutaan varmistaa, ettei kukaan jää jälkeen.”
Direktiivi velvoittaa digitaalisia kuluttajapalveluita tarjoavia yrityksiä, joiden liikevaihto ylittää 2 miljoonaa euroa tai joissa työskentelee yli 10 henkilöä. Vaikka mikroyritykset on rajattu direktiivin ulkopuolelle, saavutettavuuteen panostaminen on kannattavaa jokaiselle digitaalisia palveluita tarjoavalle yritykselle.
Saavutettavuusvaatimusten noudattamatta jättämisestä voi seurata merkittäviä taloudellisia rangaistuksia. Valvontaviranomaiset voivat velvoittaa saattamaan palvelut saavutettavuusvaatimusten mukaisiksi ja määrätä tarvittaessa uhkasakkoja. Saavutettavuuden laiminlyöminen johtaa väistämättä myös mainehaittaan ja kilpailuedun menettämiseen.
Saavutettavuus on kokonaisvaltaista käyttäjäkokemusta
Saavutettavuutta käsitellään edelleen usein pelkkänä teknisenä vaatimuksena tai ylimääräisenä vaivana, josta hyötyy vain murto-osa ihmisistä. Kumpikaan näistä ei ole totta.
”Helposti keskustelu on sellainen, että puhutaan vain teknologiasta tai sivurakenteesta. Mutta tämä asetus koskee myös sisältöä, oli kyse sitten tekstistä, visuaalisesta sisällöstä tai videoista”, Hiila muistuttaa.
Saavutettavuus digitaalisissa sisällöissä tarkoittaa muun muassa, että:
- Tekstisisällöt ovat selkeitä ja ymmärrettäviä
- Videoissa on tekstitykset
- Kuvissa on kuvaavat alt-tekstit
- Värikontrastit ovat riittäviä
- Sisältö on käytettävissä useamman aistikanavan kautta
- Navigointi on loogista ja helppoa
Saavutettavuus ei hyödytä vain erityisryhmiä, vaan tekee palveluista parempia jokaiselle. Selkeä kieli auttaa sisällön ymmärtämisessä, hyvät kontrastit helpottavat lukemista ja videotekstitykset mahdollistavat sisällön kuluttamisen myös ilman ääniä. Selkeä rakenne ja navigaatio tekee palvelun käytöstä sujuvampaa ja mieluisampaa kaikille. Saavutettavuudella parannetaan siis kaikkien käyttäjäkokemusta.
Tekoäly tekee saavutettavuudesta helpompaa kuin koskaan
Saavutettavuuden varmistaminen voi kuulostaa massiiviselta urakalta, varsinkin kun isompien yritysten kohdalla puhutaan helposti jopa tuhansista sivuista sisältöä. Tässä tekoälyn hyödyntäminen nousee merkittävään asemaan.
”Vielä 6 vuotta sitten hikoiltiin saavutettavuuden kanssa, mutta nyt on alettu ymmärtää tekoälyn mahdollisuudet tiettyjen saavutettavuusominaisuuksien automatisoinnissa”, Hiila kertoo.
Tekoälyn avulla voi esimerkiksi muokata tekstejä selkeämmiksi, tehdä tiivistelmät pidemmistä teksteistä, generoida kuviin alt-tekstit ja luoda tekstitykset videoihin. Tekoälyä voi hyödyntää myös saavutettavuuden automaattisessa tarkistamisessa.
Hiila kuitenkin muistuttaa tekoälyn rajoista: ”Tekoälyn hyödyntäminen vaatii, että ihmiset ymmärtävät, mihin ja miten he haluavat käyttää tekoälyä. Se ei toimi, että vain painaa nappia, vaan täytyy myös pystyä kriittisesti arvioimaan sisältöä.”
Näin valmistaudut muutokseen
- Kartoita nykytilanne: analysoi palveluidesi ja sisältöjesi saavutettavuuden tila ja selvitä, mitä muutoksia tarvitaan.
- Rakenna strategia: älä tee vain minimitason korjauksia. Mieti, miten voit kääntää saavutettavuuden kilpailueduksi ja kokonaisvaltaisen asiakaskokemuksen parantamiseksi.
- Varmista osaaminen: kouluta kaikki sisältöä tuottavat ymmärtämään saavutettavuuden periaatteet. Hyödynnä tekoälyä ja muita työkaluja.
- Aloita kehitystyö: seuraa saavutettavuuden toteutumista. Mittaa ja kehitä toimintaa jatkuvasti.
Tarvitsetko apua yrityksesi digitaalisten palvelujen ja sisältöjen saavutettavuuden varmistamiseen? Ota yhteyttä Ilona Hiilaan (ilona.hiila@vapamedia.fi) ja keskustellaan, miten tehdään saavutettavuudesta mahdollisuus.