Mitä kuuluu, podcast?

Podcastit ovat singahtaneet viime vuosien aikana suuren yleisön tietoisuuteen. Podcast insights -sivuston mukaan vuonna 2020 maailmassa on jo yli 1,5 miljoonaa podcastia ja yhteensä yli 34 miljoonaa podcast-jaksoa. Tämäkin luku saattaa olla jo vanhentunut, sillä podcastien suosio kasvaa koko ajan ja formaatti saavuttaa uusia yleisöjä.

Suomessakin tietoisuus kasvaa: Radiomedian tutkimuksen mukaan vuonna 2018 suomalaisista 69 prosenttia tiesi, mikä podcast on. Vuonna 2020 jo 84 prosenttia. Kuunneltavaa on laidasta laitaan – sketseistä politiikan ajankohtaisohjelmiin ja murhamysteereihin, haastatteluohjelmista audionäytelmiin, jopa videopodcasteja tehdään. Mutta mitä markkinoijan pitäisi tästä kaikesta ajatella?

Mikä podcasteissa viehättää?

Podcastien valtavaa suosiota selittää toisaalta liikkuva elämäntyylimme ja viha-rakkaus-suhteemme informaatioon ja ärsykkeisiin. Podcasteja kun voi kuluttaa silloinkin, kun muuta sisältöä ei. Toisaalta ääniformaatti tuo toivottua vaihtelua internetin visuaalisuudelle: podcasteja kuunnellessa ei tarvitse olla ruudun äärellä, vaan samalla voi puuhata jotain muuta – tai vaikka vain nauttia vaahtokylvystä. Podcasteja on nykyään teknisesti helppo tuottaa ja tarjontaa syntyykin matalalla kynnyksellä. Muun muassa Apple, Google ja Spotify ovat myös tehneet podcastien jakelusta ja löytämisestä entistä helpompaa tarjoamalla julkaisualustoja suoraan mobiililaitteisiimme.

Podcast on mahdollistanut äänisisällöille sen, minkä Spotify mahdollisti musiikille ja Youtube videoille: matalan kynnyksen julkaisemisen. Julkaisua ei enää vartioi radiokanava tai levy-yhtiö, vaan alusta tarjoaa tekijöille ja yleisölle mahdollisuuden kohdata ilman välikäsiä. Podcastin tekijä saa itse vapaasti suunnitella ja tuottaa ohjelmansa haluamallaan tavalla –julkaisualustan säännösten puitteissa, toki. Podcast-piireissä onkin vuosien varrella syntynyt jopa kulttimaineeseen nousseita, persoonallisia sarjoja, joilla on aktiivinen ja sitoutunut seuraajakuntansa.

Kuka tahansa voi siis aloittaa podcastin tekemisen kohtuullisella rahallisella panostuksella ja jaella podiaan alustoilla, joilla on jo valmiiksi paljon aktiivisia käyttäjiä, eli potentiaalista yleisöä. Kaiken pihvi on kuitenkin kuuntelijaa kiinnostava sisältö, ja sitä on tarjolla paljon. Miten yritys voi olla mukana tuottamassa kiinnostavaa podcast-sisältöä?

Mikä on podcastin rooli markkinoinnissa?

Olemme tottuneet nauttimaan podcast-sisältömme ilmaiseksi, tai korkeintaan suoratoistopalvelun kuukausihinnalla. Koska podcastin kuuntelukerroista ei automaattisesti makseta sen tekijälle, podcasteja on jo pitkään rahoitettu sponsori- ja mainostuloilla. Podcast-jaksoissa esitellään mainostajien tuotteita ja palveluita mainostauoilla, tai ujutettuna osaksi jakson sisältöä. Kiinnostavan sisällön kylkeen liitetyt mainokset saavat buustia podcastilta ja podcastin tekijän taskuun kilahtaa työstä palkkio: win-win.

Yritys voi toki myös itse tuottaa podcasteja, jolloin se muuttuu mainostajasta sisällöntarjoajaksi. Yritys voi hyödyntää podcastia monissa eri tarkoituksissa, kuten vaikka ajatusjohtajuuden rakentamisessa, työnantajamielikuvan parantamisessa tai asiakassuhteen syventämisessä. Oli tavoite mikä tahansa, yrityksen täytyy kuitenkin luoda aidosti kiinnostavaa sisältöä ja jaella se niin, että uusi yleisö löytää sen pariin. Podcast on siis yksi sisältömarkkinoinnin muoto, jolla voidaan tavoitella omanlaistaan kohderyhmää muiden markkinoinnin toimenpiteiden ohella.

Kuten muillakin kanavilla ja formaateilla, on podcastilla omanlaisensa kuuntelijakunta, ja podcasteja kulutetaan muista sisällöistä poikkeavilla tavoilla. Podcastin suunnittelua ohjaavat omat lainalaisuutensa, joista on hyvä olla perillä ennen podcast-junaan hyppäämistä. Lisäksi on hyvä pohtia, miten podcastin onnistumista mitataan. Kertovatko kuuntelukerrat todellisesta vaikutuksesta, jos tavoitteena on vaikkapa työnantajamielikuvan parantaminen?

Creative Sara Kannasvuo on luova suunnittelija, jonka sydäntä lähimpänä on kohderyhmälle aidosti merkityksellinen markkinointi.