Mitä aikaisemmat kokeilut kertovat?

Mitä kokemuksia lyhennetystä työajasta on jo olemassa?

Tammikuussa käynnistyy kuuden tunnin työpäivä! Vapalla on iloittu mielenkiinnosta, jota 6h-työaikakokeilumme on synnyttänyt valtakunnallisesti. Positiivisen huomion lisäksi lyhennetty työpäivä herättää jatkokysymyksiä – hoituvatko hommat, vai onko tämä vain markkinointialan ohimenevää pöhinää?

Kuten nostimme jo aiemmin esiin, onnistuneita kokemuksia lyhennetystä työajasta on jo muun muassa Microsoftilta vuodelta 2019. Lyhennetyn työviikon puolesta liputtavat myös useat työelämätutkimukset, joita summaa hyvin tämä HBR:n artikkeli.

Sama lääke ei kuitenkaan päde joka vaivaan. Tiedetään myös kokeiluista, joissa kuuden tunnin tuottamat haitat liiketoiminnalle olivat hyötyjä suuremmat. Onkin hyvä kerrata, mitä tiedämme jo etukäteen lyhennetyn työajan eri puolista.

Lyhennetty työaika buustaa työn tehokkuutta ja luovuutta

Kahdeksan tuntia intensiivistä, keskittynyttä työskentelyä on useammin poikkeus kuin normi. Tämän myöntää myös suurin osa brittiläisistä toimistotyöntekijöistä laajassa tehokkuustutkimuksessa: jopa 79 prosenttia tutkimukseen vastanneista ei koe työskentelevänsä tehokkaasti koko päivää.

Tutkimuksen mukaan lyhyempi työaika vähentää stressiä ja lisää luovuutta, parhaimmat ideat harvemmin kun enää syttyvät iltapäivän viidennen kahvikupin äärellä. Lyhentämällä työaikaa fokus ohjautuu automaattisesti olennaiseen, sillä se pakottaa priorisoimaan ajankäyttöä.

Vähemmän saikkua, enemmän energiaa

Ruotsalaisessa hoitokodissa toteutetussa kuuden tunnin työpäiväkokeilussa saatiin selville, että hoitajat olivat entiseen verrattuna 20 prosenttia onnellisempia ja energisempiä.

Lisääntyneen tyytyväisyyden lisäksi työntekijät ottivat vähemmän ylimääräisiä vapaita ja sairauspoissaolojen määrä väheni. Vaikutus näkyi suoraan myös työssä jaksamisessa: hoitajat antoivat aikaansa vanhuksille 64 prosenttia verrokkiryhmäänsä enemmän.

Vai kallista ja kestämätöntä?

Positiivisista tuloksista huolimatta ruotsalaisen hoitokodin työntekijät palasivat takaisin kahdeksan tunnin työpäivään. Miksi? Vakituisten työntekijöiden lyhentynyttä työpäivää jouduttiin paikkaamaan ylimääräisillä hoitajilla, joista kertyneet kulut ylittivät kokeilusta saadut hyödyt. Hoitajien vähentyneistä sairaus- ja vapaapäivistä säästetyt summat kattoivat ylimääräisistä menoista vain noin puolet.

On sanomattakin selvää, että lyhyemmästä työajasta saatavien liiketoiminnallisten hyötyjen on oltava selkeät ja motivoivat myös työnantajan näkökulmasta, jotta sitä on mahdollista hyödyntää työelämässä laajemmin.

Asiantuntija-ala luo hyvät puitteet 6h-laboratoriolle

Työajan leikkaaminen on toistaiseksi helpompaa toteuttaa luovan työn aloilla, joilla työ on vähemmän sidottu työtunteihin ja työpaikkaan. Työntekijän vastuulle jää pitää kiinni sovitusta kuuden tunnin työajasta ja raportoida läpinäkyvästi työnantajalle aikansa riittävyydestä.

Me Vapalla olemme lupautuneet rehellisesti kertomaan 6h-kokeilun etenemisestä ja tuloksista. Tutkimustiedon valossa on odotettavissa monta mielenkiintoista löydöstä – tervetuloa seuraamaan, mitä saamme selville!