Mitä odotat eniten 6h-kokeilulta, ja mikä kokeilussa motivoi?
Jonna: Totta kai vapaa-aikaa ja hyvinvointiin panostamista. Haaveenani on jo pitkään ollut rakentaa työpäivä vähän eri tavalla, vaikka treenata lounasaikaan. On siistiä haastaa 37,5 tunnin työaikanormia ja jatkaa mediassa käytyä keskustelua. Tuloksista hyötyvät vapalaisten lisäksi muutkin.
Paula-Maija: Asun vajaan tunnin työmatkan päässä toimistolta, ja arkea rytmittävät reissut päiväkodille ja takaisin. Siksi arkea helpottavat asiat motivoivat: ei tarvitse jatkaa työpäivää lasten mentyä nukkumaan, potea huonoa omatuntoa kesken jääneistä töistä tai pitkiksi venyvistä päiväkotipäivistä.
Uskotko saavasi työt tehtyä kuudessa tunnissa?
Jonna: Haluan uskoa siihen. Työaikaa pitää tarkastella kriittisesti ja tosi realistisesti. Totta kai jännittää vähän, mutta uskon, että suunnitelmallisuudella ja käytäntöjä muuttamalla voimme onnistua. Omissa asiakkuustiimeissäni sisäisten palavereiden kestoa on jo hienosti muutettu tunnista puoleen tuntiin.
Paula-Maija: Kyllä uskon. Jossain vaiheessa työpäivää tulee hetki, kun mikään ei oikein suju. Kokeilu tuo joustoa. Toisille toimivat aamun aikaiset tunnit, toisia auttaa käydä ulkona keskellä päivää. Voi tehdä jotain muuta silloin, kun ei ole tuottavimmillaan. Työpäivään jää usein epämääräistä aikaa, jota ei oikein osaa kirjata. Toivon työtapojen tehostumisen vähentävän tätä hähmäistä aikaa.
Mikä mietityttää tai tuntuu kokeilussa haastavalta?
Jonna: Se, ettei yllätyksiltä voi välttyä. Etenkin isoissa tuotannoissa on paljon sellaista, johon ei pysty varautumaan. Uskon, että kokeilun aikana saamme niistä hyviä oppeja. Haastavinta on tunnistaa varhaisessa vaiheessa, milloin oma aika ei riitä, sillä tapanani on aina sanoa, että tietysti pystyn ja hoidan.
Paula-Maija: Se, riittääkö kuusi tuntia vai tuleeko ylitöitä. Löytyykö aikaa keskusteluille? Onko yhteisiä palavereita vaikea sopia, jos kaikki aikatauluttavat kuusi tuntia tosi tiukasti? Ajattelen silti, ettei voi tietää, ellei kokeile. Sekin mietityttää, toteutuuko yhtä tehokas kuuden tunnin työpäivä toimisto-olosuhteissa kuin etänä.
Paulis tekee luovaa työtä, Jonna pitää asiakkuuksien ja projektien langat käsissään. Miten työssä onnistuminen suhteutuu käytössä olevaan työaikaan?
Jonna: Tunnistan, että on päiviä, jolloin voisin hyvin tehdä kaiken kuudessa tunnissa, ja päiviä, kun se ei riitä. Saamme briiffin, toimimme sen mukaisesti ja asiakas näyttää vihreää valoa, ja kaikki menee hyvin. Joskus tulee mutkia matkaan. Tämä liittyy enemmän työn luonteeseen kuin siihen, paljonko aikaa on käytettävissä. Ennakointi ja selkeä viestintä auttavat onnistumaan.
Paula-Maija: Joskus luovuutta on vaikea pakottaa tiettyyn kellonlyömään tai annettuun aikaan. Toiset tekstit tulevat tosi helposti ja toiset vaativat sitä, että ne jättää hautumaan. Jos töitä tekee kuusi tuntia vaikkapa yhdeksän ja viiden välillä ja jokin homma tökkii, voi mennä kävelylle tai tehdä muuta välissä. Saa ajatukset virtaamaan ja pystyy tekemään työn loppuun.
Miten uskot kehittyväsi kokeilun aikana?
Jonna: Uskon ja toivon, että ajanhallintataidot kehittyvät. Työnkuvani vaatii jatkuvaa tehtävien priorisointia, joten uskon, että kehityn tässä edelleen kokeilun aikana. Toisaalta minulle on tärkeää ymmärtää, mitkä asiat auttavat asiakkuustiimejä onnistumaan.
Paula-Maija: Otan kokeilun mahdollisuutena testata, millaiset työtavat sopivat itselleni parhaiten. Voin kokeilla jakaa päiviä blokkeihin ja muokata kalenteria aktiivisesti. Syyllistyn siihen, että olen jatkuvasti saatavilla. Jos homma ei imaise mukaansa, keskeytän sen herkästi. Vilkuilen Slack-viestejä, luen sähköposteja tai alan hoitaa jotain toista juttua. Voisin kokeilla katsoa meilit ja Slack-viestit vain aamulla, lounasaikaan ja iltapäivällä, ja jonain muuna päivänä kokeilla toista tyyliä.