Mikä viihdyttää, sitouttaa ja on läsnä silloinkin, kun muut media eivät? No podcast! Vaikket vielä tietäisi, miten tehdään koukuttavaa podcast-sisältöä, ei hätää: tämän blogitekstin luettuasi tiedät.
KIRJOITTAJA
Vapa
VUOSI
marraskuu 2020
Kerrataan ensin lähtöasetelma. Maailma on mullistunut monella tapaa koronavuoden aikana ja ennen sitä. Ihmisten arki on moninaisempaa ja liikkuvampaa kuin aiemmin. Mainostajat eivät voi luottaa siihen, että suomalainen perhe nauliutuu television ääreen lauantai-iltana. Jos taas pistit rahasi kiinni ulkomainontaan koronakeväällä 2020, saatoit joutua pettymään.
Vaikka ihmisten toimintaa on yhä vaikeampi ennustaa, teknologia avaa mahdollisuuksia päästä lähemmäksi ihmisiä ja tuo markkinointiin uusia keinoja, joihin yhä useamman kannattaa tarttua.
Vapan järjestämässä etätapahtumassa Mitä kuuluu? Podcast osana yrityksen markkinointia kävimme läpi podcastin mahdollisuuksia markkinoinnin välineenä. Tapahtumassa Vapan Client Director Jasmiina Parta esitteli podcastin vahvuudet markkinoinnin työkaluna. Vapan Creative Sara Kannasvuo kertasi onnistuneen podcastin reseptin sekä vaikuttaja ja Aamukahvilla-podcastin tekijä Henriikka Reinman puhui podcasteista tekijän näkökulmasta.
Podcastien vahvuus on, että ne seuraavat kuulijaa aina kännykässä. Podi ei vaadi näyttöä eikä kuulijan täyttä huomiota: podcastien parissa voi viihtyä silloinkin, kun siivoaa, lenkkeilee tai käy kaupassa. Podcastit sitouttavat kuulijan erittäin tehokkaasti, sillä jopa 80 prosenttia kuuntelee aloittamansa jakson loppuun. On vaikea keksiä toista kanavaa, jonka parissa viihdyttäisiin yhtä tehokkaasti.
Podien suosio kasvaa vauhdilla. RadioMedian podcast-tutkimus 2020 kertoo, että Suomessa 15–29-vuotiaista reilusti yli puolet oli kuunnellut podcasteja viimeisen kuukauden aikana, 30–44-vuotiaista hieman yli 40 prosenttia. Koko maailmassa jopa kolmannes kuuntelee podcasteja kuukausittain.
Jasmiina Parta toteaa, että podcast linkittyy luontevasti moniin markkinoijille tuttuihin rakenteisiin. Podcastilla voi sitouttaa yleisöä, tavoitella ajatusjohtajuutta ja jalkauttaa strategiaa. Sitä voi käyttää myös tehokkaasti sisäiseen viestintään. American Airlinesin henkilöstölleen ja muille kiinnostuneille tekemä Tell Me Why -podcast tavoittaa jopa 20 000 lentoyhtiön työntekijää ympäri maailmaa.
Onnistuneita ja huomiota saaneita kaupallisten toimijoiden podcasteja ovat esimerkiksi osake- ja rahastovälittäjä Nordnetin Rahapodi, Bo LKV -kiinteistövälityksen Bo Living -podcast sekä Valion ja vaikuttaja Nata Salmelan Nata hiilijalanjäljillä. Laadukkaasti tehty ja yleisönsä tavoittava podcast auttaa yritystä ottamaan aktiivisen keskustelijan roolin.
Aamukahvilla-podin Henriikka Reinmanin jaksoissa ovat näkyneet kaupallisina yhteistyökumppaneina esimerkiksi Valio Oddlygood ja Cutrin. Jos mainostaja punnitsee oman podcast-tuotannon ja olemassa olevan sponsoroinnin välillä, Reinmanin neuvo on pohtia, mikä kohderyhmä halutaan tavoittaa. Löytyykö se jo jonkin podin kuulijakunnasta valmiina vai kannattaisiko kuulijayhteisö luoda itse?
Ennen kuin painat rec-nappia, kysy itseltäsi podcastaajan tärkein kysymys: miksi kukaan kuuntelisi juuri sinun podiasi? Yleisin motiivi podcastien kuunteluun on halu viihtyä, joten tylsää sisältöä on turha tehdä. Podcastien pariin ajaa myös halu oppia uutta, rentoutua ja seurata ajankohtaisia asioita. Sisällön on osuttava vähintään yhteen edellä mainituista kuuntelumotiiveista.
Vapan Sara Kannasvuo korostaa, että podcastin tuottaminen markkinointitarkoitukseen vaatii kolmen asian selvittämistä:
1. Kuka kuuntelee – millaista kohderyhmää haluamme puhutella ja ovatko he taustansa ja esimerkiksi ikänsä puolesta potentiaalisia podcastin kuulijoita?
2. Mitä halutaan sanoa – mikä on viestimme yleisölle ja onko viesti niin kiinnostavasti ja viihdyttävästä paketoitu, että ihmiset haluavat kuulla sen?
3. Miten podcast jaellaan ja markkinoidaan – onhan podcastin löytäminen tarpeeksi helppoa?
Podcastin tekeminen on yritykselle iso sijoitus, mutta usein tuotannoltaan esimerkiksi videota edullisempi. Jos podi sitten päätetään tehdä, kannattaa siitä ottaa täysi hyöty irti. Esimerkiksi kun yrityksen omia asiantuntijoita hyödynnetään podcastin vieraina, ennen äänitystä on usein hyödyllistä sparrata esiintymistä puhujien kanssa. Hyvä suunnittelu ja satsaus maksavat itsensä takaisin korkeina kuuntelulukuina.
Kun podcast sitten on tehty, kannattaa huolehtia siitä, että kohderyhmä löytää podcastin pariin. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että yleisö tuntisi podcastin pääpiirteissään, vaikka ei koskaan kuuntelisi yhtään jaksoa. Näin huolehdimme siitä, että podi saa näkyvyyttä, ja lisäksi podcastiin annettu panos poikii mahdollisimman paljon muutakin hyvää sisältöä.
Apuna podcastin jatkohyödyntämisessä voi käyttää Big Rock -ajattelua, jossa yhdestä suuresta tuotannosta, kuten esimerkiksi podcast-äänityksistä, pyritään saamaan mahdollisimman paljon materiaalia jatkossa tarvittaviin sisältöihin – Big Rock -mallia hyödyntäen mekin teimme podcast-tapahtumasta tämän blogitekstin verkkoon.
Onnistuakseen podcast tarvitsee konseptin, joka ohjaa kohderyhmää, aiheita ja julkaisumallin valintaa. Tässä me vapalaiset osaamme auttaa – ota siis rohkeasti yhteyttä Vapan Client Director Jasmiina Partaan, jos podcastin teko kiinnostaa.
Tämä blogiteksti perustuu Vapan Mitä kuuluu? Podcast osana yrityksen markkinointia -etätapahtuman sisältöön. Järjestämme taas pian kiinnostavia tapahtumia markkinoinnin puheenaiheista. Tule mukaan kuulemaan ja keskustelemaan! Lue lisää vapamedia.fi ja laita Vapan somekanavat seurantaan, niin kuulet ensimmäisenä uusista tapahtumistamme.
