Mitä suomalaiset johtajat ajattelevat ajatusjohtajuudesta?

Millaista on rakentaa ajatusjohtajuutta suomalaisessa suuryrityksessä käytännössä? Tätä pohdittiin Ida Hakolan ja Jasmiina Partan Ajatusjohtajuus – kohti yrityksen kasvollista vaikutusvaltaa -kirjan julkaisujuhlien paneelikeskustelussa. Kokemuksistaan kertoivat kolme johtajaa, jotka ovat tehneet töitä ajatusjohtajuuden eteen pitkään ja tosissaan: Telia Finlandin viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Leena Lie, OP Hämeen viestintäjohtaja Oranssi Aalto -työntekijälähettilyysohjelman rakentaja Nina Hirvensalo, sekä Fujitsu Suomen ja Viron varatoimitusjohtaja Ilona Ylinampa. Keskustelun aiheina olivat johdon suomalainen mentaliteetti ja rohkeuden puute sekä sitouttaminen ja mittaaminen.

Sisäinen myyntityö on ensimmäinen askel

Panelistit tunnistivat johdon tuen tärkeimmäksi lähtökohdaksi ajatusjohtajuustyölle. Kun Nina Hirvensalo lähti vuonna 2022 rakentamaan OP:n Oranssi Aalto -ohjelmaa aiempaa isommassa mittakaavassa, alku oli paitsi uuden konseptin luomista, myös sisäistä myyntityötä.

"Mitään tällaista ei tehdä ilman johdon tukea. Vuoden ajan kiersin johtoryhmiä. Yksi pääasiallisista töistäni oli puhua eri bisnesalueiden johtajille siitä, miksi tähän kannattaa käyttää aikaa. Miksi kannattaa luvata henkilöstön työaikaa johonkin, mikä ei ole suoraan myyntiä, mitä organisaatio hyötyy siitä, ja mitä ihmiset hyötyvät siitä, miten se voi olla sitouttavaa ja motivoivaa heille itselleen", Hirvensalo kuvailee.

Syksyllä 2026 Oranssi Aalto käynnistyy jo seitsemättä kertaa. Innostus lähettiläsohjelmaan on kasvanut vuosi vuodelta ja hakemuksia tulee paljon enemmän kuin ohjelmassa on vapaita paikkoja. Hirvensalon mukaan innostus on käsinkosketeltavaa erityisesti Oranssin Aallon käynnistävällä starttileirillä, jossa ryhmäydytään sekä haetaan oppia, rohkeutta ja voimaa toisilta osallistujilta. Oranssi Aalto on vuosi vuodelta kasvattanut aktiivisuuden määrää LinkedInissä.

“Sen huomaa varsinkin leiripäivien aikana, että aika oranssiksi se kanava sitten aina menee. Kehitys on ollut tiukkaa ja ehkä parasta siinä on ollut huomata se, miten henkilöstö on siinä koko ajan innostunut entisestään”, Hirvensalo kertoo.

Suurin este ei ole osaamisen, vaan rohkeuden puute

Kaikki kolme panelistia tunnistivat saman ilmiön, ettei ajatusjohtajuuden suurin este ole osaamisen vaan rohkeuden puute. Hirvensalo kuvailee, miten asiantuntijoita pelottaa somemyrskyn silmään joutuminen ja se, mitä muut ajattelevat, kun puhuu itsestään.

"Kaikki luulevat, että olen jotenkin täynnä itteäni, kun alan puhua itsestäni."

Hirvensalon mukaan ratkaisu ei ole keppi tai porkkana, koska ne eivät johda aitoon motivaatioon, vaan sen ajatuksen myyminen, mitä osallistuja itse hyötyy saavuttamalla kasvavaa ammatillista tunnettuutta ja mahdollisuuksia.

Leena Lie muistuttaa, että lähettiläsohjelmiin liittyy myös riskejä.

"Otamme tietoisen riskin siinä, että ihmiset rekrytään meiltä, ja näin on myös käynyt. Mutta jos emme yritä mitään, niin sitten emme myöskään saa mitään", Lie summaa.

Ilona Ylinampa taas painottaa, ettei täydellisyyteen kannata pyrkiä.

"Jos lähtee liikaa pingottamaan tarkkoja sääntöjä – muista postata tiistaiaamuisin kello 8.10, älä käytä hashtageja – niin siitä katoaa autenttisuus."

Sen sijaan tärkeämpää on tunnistaa omat teemat ja kohderyhmät sekä julkaista säännöllisesti esimerkiksi muutaman kerran viikossa.

Numerot vakuuttavat ja niitä myös lasketaan

Kaikilta kolmelta panelistilta löytyy konkreettisia tuloksia. Telian lähettiläsohjelman pilotti ylitti odotukset ja osoitti asiantuntijoiden aktivoituvan oikealla tuella.
"Saavutimme paljon aktiivisuutta nimenomaan LinkedInissä, huikeita onnistumisia ihmisten omassa äänessä – ja sieltä on tullut ihan kunnon liidejäkin", Lie kertoo.

Ylinampan mukaan Fujitsun brändin tunnettuus kasvoi 38 prosenttia Eurooppa-tasolla, kun yritys alkoi rekrytoida ihmisiä mukaan ajatusjohtajuusohjelmaan. Hän kertoo myös esimerkin, jossa kymmenien miljoonien sopimusneuvottelun tiukka vastapuoli onnitteli häntä yrityksen tietoturvasertifikaatista, koska oli huomannut asian Ylinamman omasta Instagram-tarinasta.

"Se tavoittaa niin paljon paremmin satunnaisia seuraajia, kun tekee sitä omilla kasvoillaan", Ylinampa toteaa.

Vertaistuki kääntää suomalaisen mentaliteetin

Paneelikeskustelussa nostettiin myös esiin suomalainen mentaliteetti esteenä: kansallinen vaatimattomuus ja yksityisyyden arvostus tekevät oman osaamisen esiin tuomisesta vaikeaa. Kaikki kolme panelistia nostivat vastaukseksi vertaistuen.

"Se lähtee siitä, että ihmiset, jotka tulevat ohjelmaan mukaan, oikeasti haluavat siihen itse", Lie sanoo.
Yhteisö kannustaa toinen toistaan parempiin ja rohkeampiin suorituksiin. Kun postaukset alkavat tuottaa palautetta, into kasvaa samaan tapaan kuin treenatessa. Hirvensalo peräänkuuluttaa naapurikateuden korvaamista sillä, että toisen yrittämistä osataan juhlia, vaikka tulos ei olisi vielä täydellinen. Hän laajentaa vertaistuen ajatusta yleisöön.

"Se ei ole vain meistä, jotka yritämme laittaa itseämme likoon, vaan vertaistuki on myös sille, joka tykkää siitä postauksesta", Hirvensalo lisää.

Ylinampa kertoo, miten Fujitsulla käännettiin sama ajatus tänä vuonna tavoitteeksi olla rohkea muutoksen tekijä.

"Haluamme kääntää ajatuksen siihen, että tämä on enemmän sitä, että kerrot omasta asiantuntemuksestasi ja siitä, miten voidaan auttaa ja palvella asiakkaita."

Riittääkö yksilöiden aktiivisuus, kun yleisöt pirstaloituvat entisestään?

Hirvensalon mukaan markkinointiviestinnän kenttä on ytimessä siinä, minkälaisen valtavan muutoksen äärellä koko yhteiskunta käytännössä on. Markkinointiviestintä onkin eräänlainen laboratorio sille muutostarpeelle ja majakkana näyttämässä suuntaa tapahtuville muutoksille. Tämä näkyy markkinointiviestijän työpöydällä hyvin konkreettisesti.

"Jos ennen riitti yksi lehdistötiedote lanseerauksen hoitamiseksi, niin nyt meidän pitäisi saada johtajat omissa kanavissaan puhumaan asiasta, vaikuttajia puhumaan siitä ja kaikki työyhteisöviestinnän ja sisäisen viestinnän kanavat mukaan – se asettaa brändille valtavia haasteita pysyä koossa", Hirvensalo summaa.

Ylinampa laajentaa näkymää tulevaisuuteen, jossa johdetaan yhä enemmän myös tekoälyagentteja.

"On jo olemassa foorumeita, joissa agentit keskustelevat keskenään ilman yhtäkään ihmistä mukana. Silloin on hyvä olla hereillä, mutta ei unohtaa omia juuria – mitkä ovat ne arvot, joiden puolesta halutaan seistä", Ylinampa kiteyttää.

Telian, OP:n ja Fujitsun esimerkit osoittavat, ettei ajatusjohtajuus vaadi valmista reseptiä, vaan johdon läsnäoloa, sinnikästä mittaamista ja tilaa, jossa ihmiset uskaltavat löytää oman äänensä. Kun se onnistuu, tulokset näkyvät sekä seuraajamäärissä että liiketoiminnassa viivan alla.

Lie kiteyttää lopuksi, miksi tämä kaikki on vaivan arvoista.

"Kun joku tekee sitä henkilökohtaisesta näkökulmasta ja pistää persoonaa peliin, niin onhan se nyt helkatin paljon kiinnostavampaa kuin se tylsä yrityspostaus."

Lue lisää kasvollisesta ajatusjohtajuudesta
Tutustu Ajatusjohtajuus-kirjaan