TUTKIMUS: Ajatusjohtajuuden tila 2026

Vapa Median ja Iro Researchin toteuttama tutkimus tarjoaa Suomen ensimmäisen kattavan katsauksen siihen, miten ajatusjohtajuus rakentuu ja vaikuttaa Suomessa juuri nyt. Lue lisää tuoreesta tutkimuksesta ja lataa se käyttöösi

Lataa raportti täältä!

Ajatusjohtajuus on arvokasta, mutta useimmat yritykset eivät mittaa sitä.

Vapan ja Iro Researchin tuore tutkimus osoittaa, että ajatusjohtajuus koetaan tärkeäksi, mutta sen mittaaminen on vielä puutteellista. Miten ajatusjohtajuutta voidaan johtaa ja mitata paremmin?

Ajatusjohtajuus on tärkeä kilpailuetu, mutta jostain syystä sen vaikutuksia ei vielä mitata yrityksissä systemaattisesti.

Arvo tiedetään, mutta mittarit puuttuvat

Ajatusjohtajuus on vakiinnuttanut asemansa yhtenä liiketoiminnan arvokkaimmista kilpailueduista. Vapan ja Iro Researchin yhdessä toteuttama tuore ”Ajatusjohtajuuden tila 2026” -tutkimus vahvistaa, että yli puolet vastanneista suomalaisista yritysjohtajista pitää sen rakentamista välttämättömänä tai erittäin tärkeänä.

Silti sama tutkimus paljastaa ristiriidan – 73 prosenttia yrityksistä ei mittaa ajatusjohtajuuttaan systemaattisesti. Määrällisten mittareiden puute ja kirjava mittaaminen saattavat kieliä siitä, ettei yrityksissä ole määritelty ajatusjohtajuuden merkitystä liiketoiminnalle.

Kun ajatusjohtajuus ei kohtaa liiketoimintaa

Tutkimus tuo esiin ajatusjohtajuuden keskeisen pullonkaulan: ajatusjohtajuus jää yrityksissä usein viestinnän tai markkinoinnin projektiksi eikä sitä nähdä strategisena investointina, joka läpileikkaa koko liiketoiminnan. Kun yhteys myyntiin, strategiaan ja tulokseen katkeaa, mittaamisesta tulee väistämättä arvauspeliä. Kysyttäessä, miten yrityksessä mitataan tai seurataan ajatusjohtajuuden toteutumista, tutkimuksen vastauksissa oli hajontaa.

Viestintä- ja markkinointijohtajat käyttävät kaikkein konkreettisimpia ja systemaattisimpia mittareita, kuten media-analyysiä ja bränditunnettuutta, ja heille ajatusjohtajuus onkin usein mitattava, viestinnällinen tavoite. Toimitusjohtajat saattavat seurata strategisia tavoitteita, kun taas myyntijohtajat keskittyvät myynnin lukujen mittaamiseen.

Ajatusjohtajuus ja brändipääoma tukevat kaikkia edellä mainittuja tärkeimpiä liiketoiminnan mittareita. Silti ajatusjohtajuus saatetaan nähdä kustannuksena, vaikka se voisi olla yksi yrityksen tuottavimmista investoinneista.

Siirry näkyvyydestä vaikuttavuuteen

Ajatusjohtajuus ei ole mystiikkaa vaan toimintaa, jonka vaikuttavuutta voidaan ja pitää mitata liiketoiminnan kannalta relevanteilla mittareilla.

Parhaimmillaan ajatusjohtajuustyö ei ole pelkkää näkyvyyttä. Se luo mitattavaa vaikuttavuutta ja tukee liiketoiminnan keskeisiä tavoitteita. Konkreettisesti se voi esimerkiksi:

• Parantaa tarjouspyyntöjen laatua ja asiakaskontakteja
• Lyhentää myynnin sykliä
• Avaa yrityksen asiantuntijoille ovia alan tärkeimpiin foorumeihin

Kun mittaristo sidotaan suoraan liiketoiminnan tavoitteisiin, ajatusjohtajuudesta tulee strateginen investointi, joka vaikuttaa suoraan myyntiin, brändiin ja niin yrityksen kuin sen asiantuntijoidenkin asemaan markkinassa. Yritykset, jotka mittaavat ja johtavat ajatusjohtajuuttaan systemaattisesti, pystyvät hyödyntämään sen todellisen arvon.